Saimme
Valkeakosken kaupunginteatterilta tilauksen tehdä heille Myllymestarin tytär
-nimiseen näytelmään lavasteet. Pääosana oli siis myllyrakennus ja myllyratas,
jonka tuli olla pyöritettävä, sekä siihen kuuluva aita. Myllyrakennuksen
alakerran etuseinän tuli olla siirrettävä, sillä jossain kohtaa näytelmää seinä
siirretään pois. Irtoseinään kuuluu pariovi. Yläkertaan tuli etuseinän lisäksi
aita parvekkeelle. Yläkerran etuseinään tuli iso ikkuna ja ovi.
Myllyrakennuksen alakerran sisäpuolelle tuli myös pieni ikkuna, ja sisäpuolen
oikealla puolella olevalle seinälle aukko, josta näyttelijät pääsevät
kulkemaan. Yläkertaan kulkevat portaat tulee teatterin kautta, joten meidän ei
tarvinnut tehdä niitä.
Myllyrakennuksen
rungossa käytettiin kertopuuta. Rungon seiniin tuli vinotukia tukevoittamaan
rakennetta.
Muut olivat
jo aloittaneet myllyrakennuksen tekoa, kun olin vielä toisen projektin parissa.
Heti kun sain projektini tehtyä valmiiksi, liityin mukaan rakentamaan myllyä.
Sain keskittyä seinien laudoitukseen. Halkaisin lautoja, jotta sain tehtyä
niistä rimoja, joihin seinien laudat kiinnitettiin. Rimoihin täytyi sahata n.
10mm syvät urat, jotta ulkona säilytetty kostea puu ei pääsisi sisätiloissa
elämään ja käyristymään. Rimat kiinnitettiin myllyn runkoon liimalla ja
naulapyssyllä ampumalla. Liimana käytettiin aluksi puuliimaa, mutta vaihdoimme
sen rakennusliima, sillä liimaa kuitenkin kului paljon.
Käytimme
lautaseinässä samaa mäntylautaa, mitä lautaseinän tukirimoihinkin käytettiin.
Halkaisimme laudat, jottei materiaalia menisi niin paljon, ja myös siksi,
etteivät seinät olisi niin painavia. Kiinnitimme laudat tukirimoihin niittipyssyllä
ampuen ja käyttämällä ensin puuliimaa, mutta vaihdoimme sen myöhemmin rakennusliimaan.
Käytimme pieniä 9mm vanerinpalasia lautojen väleihin, jotta raoista saatiin
tasaiset. Laudoitimme yläkerran ulkopuolelta, alakerran kokonaan sisäpuolelta
(paitsi liikkuva etuseinä), ja alakerran liikkuvan etuseinän ja sivuseinät
puoleen väliin. Siistin pistosahalla ikkunoiden ja ovien aukot sahaamalla
ylimenneet laudat pois.
Ensimmäisessä
kuvassa yläkerran kaiteen testausta paikalleen. Toisissa kuvissa yläkerran
seinä paikallaan, rakennus edestä ja takaa.
Liikutettavaan
alakerran etuseinään tuli kaksi kantokahvaa, jotta seinä pystyttiin siirtämään.
Seinä kiinnitettiin kahdella työntösalvalla alakerran rungon sivuseiniin
kiinni.
Kun seinät
oltiin saatu laudoitettua, ryhdyin tekemään ikkunoita. Käytin ikkunoiden
runkoon mäntypuuta, josta sahasin 25x25mm ja 20x25mm soiroja. Pienempään
ikkunaan tuli 4 ruudukkoa, isompaan 9. Sahasin rimoihin lovia, ja kiinnitin
puuliiman avulla lovet yhteen saaden tukevan ja siistin näköisen liitoksen.
Käytin 2mm ja 3mm paksua pleksiä ikkunoiden lasitukseen. Siksi kahta eri kokoa,
koska pleksiä ei ollut tarpeeksi. Pleksin paksuus ei kuitenkaan vaikuttanut
mitenkään ikkunoihin, sillä se jäi ikkunan ulkopuolelle. Kiinnitin pleksin
ruuveilla. Vielä lopuksi kiinnitin n. 50mm leveät vanerisuikaleet ikkunoiden
ympärille, jotta ikkunat pystytään kiinnittämään helposti paikoilleen.
Yläkerran
seinät oli saatu siihen pisteeseen valmiiksi, että ne pystyttiin siirtämään
maalaamon puolelle. Pääsin siis sekoittelemaan maaleja. Tavoitteena oli saada
auringonvalossa tummuneen lautaseinän väristä harmaata. Maalin täytyi olla myös
ohutta, jotta puiden syyt jäisivät näkyviin. Käytin maaliin ykköspohjaa, ja
pääasiassa mustaa ja keltaista pastaa. Ohensin maalin vedellä. Käytimme
maalaamiseen sivellintä.
Lautaseinässä
piti ottaa huomioon se, että vaikka auringonvalo tummentaa lautaseinää, ei
auringonvalo kuitenkaan pääse joka paikkaan. Täytyi siis tehdä toinen maali
auringolta suojassa olleille alueille. Esimerkkikuvia vertaillen päädyin
kyseiseen rusehtavaan sävyyn. Tein maalin niin kuin harmaankin sävyn, eli
ykköspohjaan pastaa ja laimensin sen vedellä. Sulautin rusehtavan maalin
harmaaseen, jotta raja ei olisi niin selkeä.
Seinä ei jää
kuitenkaan vielä tämän näköiseksi, vaan siihen tehdään vielä tummia juovia,
jotta lautaseinästä saadaan aidosti kuluneen ja vanhentuneen näköinen.
